27. elokuuta 2013

Kivi ja puu

Kivi ja puu
Tyttö reppuineen, ajatukset haikeat,
auton takapenkillä istuen matkallaan.
Ne ovat sinun,
mutta menevät hetkeksi pois.

Sinä olet kuin kivi puutarhassa,
et vieri minnekään.
Minä olen puutarhan puu
joka ei haluaisi siirtyä,
koska kivi painaa juuria vasten.

Mutta vielä on hetkeksi mentävä ja ovi suljettava,
kyyneleitä vuodattaen.
Kilometrit ovat vielä välissä,
tavataan ja hyvästellään,

Positiivisesti ajatellen,
kyyneleet ovat onnen kyyneliä.
Muutama kuukausi vielä,
sitten en enää liiku mihinkään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti