10 pelkoa
Tunnistan omat pelkoni ja tiedän niiden olemassa olon. Meillä kaikilla on pelkoja mutta peloille ei saa antaa yliotetta. Ne ovat osa meitä ja elämäämme.
Minä pelkään…
- Täydellistä sokeutumista: Se riski on oikeasti olemassa.
- Kulkea kävellen yksin pimeällä polulla/ kadulla/ kujalla: Juostessa ei juurikaan pelota. Tiedosta kyllä vaaran, mutta en laske sitä peloksi.
- Krapulaa: Minulla ei ole ollut krapulaa 20 vuotisjuhlieni jälkeen, jolloin vedin elämäni hirveimmät överit. Tequila maistu ja laatotin pari tuntia ulkona jonka jälkeen en suostunut nousemaan silloisen poikaystäväni auton kyytiin, en lähtemään taksilla, en bussilla parhaan ystäväni kanssa enkä itse asiassa pystynyt ajattelemaankaan mitään ehdotuksia mitä lapsuuden ystäväni Teemu minulle yritti tarjota. Kunnes Teemu päätti että, ”soitetaan Hannulle” ja isän kyytiin suostuin nousemaan. Seuraavan aamun krapula oli jotain ikimuistoista ja se viimeinen krapula.
- Istua liikkuvassa autossa lumisateella: Koska en itse sitäkään vähää mitä tavallisesti autossa istuessani eteenpäin näen.
- Perheen jäsenen kuolemaa: Ei ole vielä yhtään sukulaista tai perheenjäsentä luojan kiitos kuollut.
- Lainan ottamista: Velaksi eläminen ei jotenkin tunnu oikealta vaikka nykymaailmassa kaikilla on sitä jossakin kohtaa elämäänsä. Pelkään, etten saakaan sitä maksettua ja joku joutuu maksamaan sen puolestani.
- Isoja koiria: Mummua on purrut useampi iso koira.
- Nyrkkiäni isompia hämähäkkejä, liskoja, käärmeitä ja muita minulle vieraita pikku eläimiä: Luulen, että jos näkisin elävänä ilman häkkiä tai muuta vastaavaa tilaa niin voisin menettää tajuntani.
- Ahtaita ja matalia käytäviä jotka ovat yli 10m pitkiä: Sanottakoon, että kokeiltu on ja pyörtyminen siitä seurasi.
- Istua pyörän tarakalla: Näkyvyys eteen on minimoitu.
Mitkä ovat sinun 10 pelkoa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti