19. heinäkuuta 2016

Alaston totuus - Meikki

Alaston totuus - Meikki
Hei sinä nainen! Mikä on sinun meikin käytön perusta ja syy? Miksi käytät meikkiä? Näytätkö itseltäsi vai haluatko näyttää joltakulta muulta? Oletko miettinyt koskaan asiaa yhtään syvällisemmin? Itse olen miettinyt nimittäin, ja paljon. Siksi on syytä ja seikkaa, kysymystä ja ajatusta siitä, miksi tästä nyt kirjoitan. Haluan ihmetellä ääneen ja toivottavasti myös herätellä naisia. Koska, se miten paljon käytät meikkiä kuvastaa oikeasti minäkuvaasi enemmän kuin uskotkaan. 

Miten arkimeikkini eroaa juhlameikistä? Vastaus on helppo! - Ei juuri mitenkään. Näytän arjessa ja juhlassa samalta. Juhlassa ripsissä saattaa olla ripsiväriä tai olla olematta. Huulissa saattaa olla hieman punaisempaa punaa ta olla olematta, mutta siihen se sitten jääkin. Miksi? En näe mitään tarvetta tai syytä, miksi minun tarvitsisi meikata eri tavalla arjessa ja juhlassa. Miksi minun tarvitsisi näyttää juhlassa erilaiselta kuin arjessa? Miksi yrittäisin tehdä itsestäni jotakin mitä en oikeasti ole? Miksi edes haluaisin olla jonkun muun näköinen?


Ennen kuin kukaan repii pelihousujaan niin haluan sanoa, että se on jokaisen naisen oma asia kuinka haluaa meikata. Mutta mieti, miksi meikkaat juuri niin kuin meikkaat!

En vain ymmärrä niitä naisia, jotka meikit kasvoiltaan pestyään näyttävät aivan joltakulta toiselta ihmiseltä kuin mitä oikeasti ovat. En vai ymmärrä! Annan esimerkin jonka olen kuullut useita kymmeniä kertoja ja niin olet varmasti sinäkin. Jos olet mies, sinulla saattaa olla jopa omakohtainen kokemus. Tai olit sitten mies tai nainen, niin olet varmasti kuullut tämän legendaarisen lauseen joskus. ”Tapasin baarissa naisen, vietettiin ilta yhdessä ja päädyttiin samaan sänkyyn. Aamulla herättyäni piti hetken aikaa miettiä kenet olin tuonut kotiini.” Kolahtiko?… Miksi, miksi, miksi ja miksi? Ainakin henkilökohtaisesti tuntuisi ihan mielettömän pahalta ja loukkaavalta jos minusta joku kommentoisi joskus noin. Oikeasti! Jotenkin surullista ja samalla todella naurettavaa.

Muistan ikuisesti viime syksyltä, kun työkaverini sanoi minulle ohimennen aamulla kun kirosin nenässäni olevaa mielestäni hirveän näkyvää finniä, että ”Älä viitsi! Sinä olet kaunis, ethän sinä edes koskaan käytä muutakuin huulipunaa”. Tähän lauseeseen kiteytyy koko meikkaamiseni idea ja tämä kommentti lämmittää mieltä päivittäin ja aina. Kiitos siitä lausahduksen sanojalle!


Kuten varmasti huomaatte kuvista, niin kasvojen meikitön puoli (vasen) ei eroa juuri mitenkään meikillisestä puolesta (oikea). Nopeasti kun katsoo niin ainoa ero minkä itse huomaan on kulmakarva ja huulet.

Meikissäni on kasvovoidetta, peitevoidepaletin kolmea eri väriä, väritöntä puuteria, aurinkopuuteria, kulmakynää, kulmageeliä, huulten pohjustuskynää ja huulipunaa. Meikin tekemiseen kului aikaa reilu 5 minuuttia ja se on sama jonka teen useimmiten. Peitevoiteilla peitän ihon värivirheitä ja näppylöitä. Värittömällä puuterilla kiinnitän peitevoiteet ja estän ihon alkamista kiiltää päivän aikan. Aurinkopuuterilla tuon hieman varjostuksia kasvoilleni. Käytän puuteria ja peitevoiteita myös suojatakseni ihoa ilman epäpuhtauksilta. Kulmäkynällä piirän ja annan väriä olemattomille kulmakarvoilleni ja kulmageeli pitää kulmakarvat ojossa koko päivän. Huulten pohjustuskynää käytän jotta huulipuna pysyy koko päivän.

Meikkaan loppu viimein oikeastaan vain siksi, että saan itsestäni ehkä hieman freesimmän näköisen ja toisinaan tummat silmän aluset piiloon. Mikset sinäkin nainen kokeilisi näyttää itseltäsi etkä joltakulta toiselta? Minä ainakin haluan näyttää itseltäni. ja haluan nähdä myös sinut itsesi näköisenä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti