En osannut, en jaksanut, en pystynyt
Moi.
Ja huh.
On kulunut pitkä aika kun oikeasti viimeksi kirjoitin. Siis kirjoitin jostakin mistä oikeasti tuli hyvä fiilis. Päivät ja viikot ovat kuluneet kiitäen ja vahingossa. Sitten huomasin ja sanoin ääneenkin. Haluaisin kirjoittaa. Haluaisin kuvata. Haluaisin antaa jotain. Haluaisin olla taas minä. Olen klikannut uusi blogiteksti paniketta kymmeniä kertoja viimeisten viikkojen ja päivien aikana. Kirjoitin, pyyhin, kirjoitin, pyyhin… tuijotin vilkkuvaa kursoria saamatta yhtään mitään järkevää ja hyvältä tuntuvaa aikaiseksi. Ei ole vain ollut mitään mistä kirjoittaa, tai olisi varmasti ollut muttei ole jotenkin ajatus kulkenut. Kursori on vain vilkkunut, ei muuta. Toisinaan saatuani muutaman kappaleen valmista tekstiä on tullut fiilis, ääh ketä tällainen kiinnostaa. Iski useasti se kirjoittajan pahin vastustaja, sensuuri. Teksti oli loistavaa, mutta sittenkin täyttä kuraa. Kuvat eivät olleetkaan hyviä, vaikka aluksi luulin. En osannut, en jaksanut, en pystynyt. Lopetan koko blogin, ajattelin.
Päätin kuitenkin ajatella asiaa hieman enemmän, ajan kanssa. Ihminen ei voi tehdä mitään hyviä asioita väkisin. Lopputulos ei silloin ole priimaa, johon pitäisi aina pyrkiä. Johon ainakin itse aina pyrin, tai no aikaisemmin ainakin pyrin. Tai hitto vie, kyllä pyrin edelleenkin, piste. Yritin ajatella positiivisesti. Minä osaan kyllä, tällainen aikaansaamattomuuden aika menee kyllä varmasti ohi. Olen julkaissut viime aikoina vain helposti ja nopeasti luotavia ja kirjoitettavia ja ehkä vähemmän kiinnostavia tekstejä. Ehkä tämä kirjoittamisen jonkin asteinen vaikeus on nyt ohi tai niin luulen. Yleensä onnistun silloin kun vähiten yritän ja ajattelen asiaa yhtään sen enempää.
Olen päättänyt kirjoittaa enemmän asioista jotka oikeasti vain tupsahtavat mieleeni. Loin jopa puhelimen muistiinpanoihin listan, ”teksti-ideat”. Voin sitten jatkossa laittaa muistiin heti kun joku idea tulee mieleen ja kirjoittaa ja tehdä sen sitten myöhemmin. Uskon saavani siitä itse kaikkein eniten irti ja uskon sen olevan silloin kaikista eniten minua ja myös sitä mikä on lukijoille luettavinta.
Mutta joo. Halusin vain kertoa tämän. Täällä ollaan ja toivon itselleni parempia kirjoitushetkiä. Toivottavasti olet vielä kuulolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti